perjantai 16. marraskuuta 2012

Elämä opettaa osa 1

Tänään oli siivouspäivä, tai no, vähän siivoiluapäivä. Päätin sitten heittää vanhan makaronilaatikon pois, aattelin, että ei hitto, en jaksa juosta enää roskista alas, joten heitin sen vessanpönttöön. Jos saisin valita, en tekis niin.

Ensin meni vessanpönttö tukkoon. Sitten epätoivosesti yritin vetää sitä, no, vesi nousi. Vielä epätoivosemmin, sse vesi nousi. Mietin, että mitä ihmettä mä keksin, kun mun vessanpönttö oli reunoihin asti makaronilaatikkomömmövettä täynnä. Tökin sitä mopin varrella ja vessaharjalla, mutta enhän mä voinut testata, että vetääkö se, koska jos ei, niin ne paskat on mun kylppärin lattialla. Niinpä niin, tämä tyttö sitten sillä vessaharjan "säilytyskupilla" alkoi sitä pönttöä tyhjentää puoleen. Sitten fiksuna tökki lisää ja laitto jotain puhdistusainettakin. Sitten rohkeana päätin vetää... Ja taas oli reunoille asti makaronimössövettä. Alko pikkuhiljaa vaihtoehdot ja usko loppumaan mun vessan toimivuutta kohtaan... No ei auttanu muuta, kun ottaa se kuppi kauniiseen käteen ja tyhjentää pönttö kokonaan kylpyammeeseen. No siellähän oli sitä makaronia vaikka kuinka paljon, joten mopinvarrella tai vessaharjalla tökkiminen ei paljoa auttanut. Pussi käteen ja makaronia roskiin. Voin kertoa, että vessanpöntön vesi on kylmää. Ja makaronin noukkiminen ja kaivaminen sieltä jostain oli melko oksettavaa. Aikani sitä siinä tongin ja uskalsin taas vetää. SE TOIMI! Oli pakko testata uudestaan, että se pönttö ei huijaa mua, EI HUIJANNUT.

Opetus 1: Älä heitä isoja määriä ruokaa vessan pönttöön.
Opetus 2: Osta siivoushanskat.

-------

Nyt olis suunnitelmissa, että kunhan saan tän kämpän siivoiltua, ehkä huomenna, ehkä ei. Otan kuvia ja näytän kaikkea muutakin teille. Niin ja aattelin, että kun en ole itestäni koskaan missään blogissa hirveesti kertonu, tekisin postauksen itesstäni tänne. Vaikka sen kunniaks, että tää blogi alkaa nyt päivittymään, ainakin toivottavasti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

piristä mua, darling