Luulen, että jään alla asuu lauma valaita
Niillä on varmasti kova ikävä auringon valoa, tähtien loistetta ja kuun hohtoa
Ne itkee yöllä hiljaa, mutta ne voi kuulla
Ja ne yrittää tulla luokse, jos niille viheltää
Toiset on vankina, toiset vain on
On vaikeaa olla onnellinen tai olla edes olemassa
Ei kukaan tiedä lottovoitoista mitään
Eikä kukaan muista lapsuuttaan
Kaikkea ei tarvitse nähdä, vaikka haluaisikin
Eikä tarvitse tietää mitään, vaikka joku vaatii niin
On ihan hyvä pysähtyä hetkeksi katsomaan
Ja huomata, että oikeastaan on aika kaunista
Jos haluaa auttaa valaita, voi sulattaa jään
Silloin valaat pääse katselemaan taivasta
Ehkä on taas hyvä vain ajatella itseään
Tai sitten olla ajattelematta mitään